Mitä on ketjuyrittäjyys?

Ketjuyrittäjyys

Ketjuyrittäjyys on ”yhdessä yrittämistä”, jonka tavoitteena on saavuttaa tuottava liiketoiminta molemmille osapuolille; niin konseptin omistajalle kuin yksittäiselle ketjuyrittäjällekin. Ketjuyrittäjyyttä harjoitetaan Suomessakin monessa muodossa, esim. jälleenmyyjänä, partnerina, alihankintana, lisenssinhaltijana, vuokrayrittäjänä tai franchisingyrittäjänä.

Ketjuyrittajyys 1

Ketjuyrittäjyys

Ketjuyrittäjyys on ”yhdessä yrittämistä”, jonka tavoitteena on saavuttaa tuottava liiketoiminta molemmille osapuolille; niin konseptin omistajalle kuin yksittäiselle ketjuyrittäjällekin. Ketjuyrittäjyyttä harjoitetaan Suomessakin monessa muodossa:

  • Jälleenmyyjäyrittäjä
    Yrittäjä ostaa tuotteita toiselta yritykseltä (ns. päämieheltä) ja myy niitä eteenpäin asiakkailleen omaan lukuunsa. Hän vastaa itse tuotteiden markkinoinnista ja myynnistä (ml. hinnoittelusta). Jälleenmyyjä saa yleensä päämieheltä käyttöönsä tunnukset (esim. logon), markkinointi- ja myyntimateriaalia sekä markkinoinnin ja myynnin tukipalveluita. Jälleenmyyjäyrittäjä palkkaa omat työntekijänsä, hankkii omat toimitilansa, laitteensa ja kalustonsa, ja vastaa muutoinkin itsenäisesti oman yrityksensä toiminnasta.
  • Edustajayrittäjä
    Yrittäjä myy tuotteita tai palveluita asiakkaille toisen yrityksen (ns. päämiehen) lukuun. Hän vastaa itse tuotteiden markkinoinnista ja myynnistä (päämiehen antamien hinnoitteluohjeiden mukaan). Edustajayrittäjä saa yleensä päämieheltä käyttöönsä tunnukset (esim. logon), markkinointi- ja myyntimateriaalia sekä markkinoinnin ja myynnin tukipalveluita. Edustajayrittäjä palkkaa omat työntekijänsä, hankkii omat toimitilansa, laitteensa ja kalustonsa, ja vastaa muutoinkin itsenäisesti oman yrityksensä toiminnasta.
  • Alihankkijayrittäjä
    Yrittäjä tuottaa asiakkaille tuotteita tai palveluita toisen yrityksen (ns. päämiehen) nimissä ja lukuun. Päämies on myynyt asiakkaalle tuotteen/palvelun, jonka alihankkijayrittäjä toimittaa/tuottaa. Alihankkija laskuttaa päämiestään työstään. Yrittäjä toimii itsenäisesti, mutta noudattaa päämiehen määrittämiä (ja asiakkaan kanssa sopimia) laatu- ja toimitusvaatimuksia. 
  • Lisenssinhaltija
    Lisenssinhaltija on yrittäjä, joka saa oikeuden käyttää toisen yrityksen omistamaa tavaramerkkiä, työvälinettä, menetelmää tai jotain muuta liiketoiminnan osaa sopimuksessa määritellyillä ehdoilla. Yrittäjä hyödyntää lisenssiään omassa liiketoiminnassaan ja osallistuu myös mahdollisesti ketjussa suoritettaviin koulutustapahtumiin, yhteismarkkinointiin ja muihin yhteistyömuotoihin. 
  • Vuokrayrittäjä
    Vuokrayrittäjä harjoittaa liiketoimintaansa toisen yrityksen omistamassa yksikössä, esim. ravintolassa tai liikkeessä. Toinen yritys on rakentanut liikepaikan valmiiksi, usein myös käynnistänyt jo liiketoiminnankin kaikkinensa, jonka vuokrayrittäjä ottaa haltuunsa ja alkaa johtaa toimintaa. Vuokrayrittäjä vastaa yksikön myynnistä, asiakaspalvelusta ja muusta toiminnasta oman henkilökuntansa kanssa. Yrittäjä maksaa liiketoiminnan omistajalle vuokraa, joka on useimmiten sidottu yksikön kokonaismyyntiin (%-osuus yksikön myynnistä). 
  • Franchisingyrittäjä
    Franchisingyrittäjä toimii toisen yrityksen (ns. franchisingantajan) omistamalla konseptilla ja brändillä. Konsepti on kokonaisvaltainen liiketoimintamalli, jossa on ohjeistettu, millaisia tuotteita/palveluita konseptin mukaan myydään/tuotetaan, miten eri toimintoja (markkinointi, myynti, asiakaspalvelu, tuotanto, johtaminen) suoritetaan ja millaisilla työkaluilla. Franchisingantaja seuraa tiiviisti yrittäjän toiminnan laadullista ja taloudellista suoriutumista ja ohjaa yrittäjää liiketoiminnassaan. Yrittäjä toimii tiiviissä yhteistyössä myös muiden ketjun yrittäjien kanssa. Yrittäjä maksaa franchisingmaksuja vastineeksi saamistaan oikeuksista ja osaamisesta.

Huom! Eri yhteistyömalleja voi olla myös päällekkäin – esim.  Edustaja-alihankkijamalli

Malleja ketjuyrittäjyyteen

Itsenäisyys yrittäjänä

Sopimussuhteen luonne

Ketjun ohjausaste

Tyypillinen toimialaesimerkki

Jälleenmyyjä

Korkea – toimii omissa nimissään ja hinnoittelee itse

Kaupallinen jälleenmyyntisopimus

Melko matala – ohjeistus lähinnä brändin ja tuotteiden osalta

Autoliikkeet, kodintekniikka, urheiluvälinekaupat

Edustaja

Yhteistyö- tai kumppanuussopimus

Vaihteleva – perustuu yhteisiin tavoitteisiin, ei ohjaukseen

IT- ja ohjelmistoyritykset, konsultointi, B2B-palvelut

Alihankkija

Rajallinen – sidottu ketjun vaatimuksiin

Toimitus- tai palvelusopimus

Kohtalainen–korkea – laatu- ja toimitusehdot määritelty tarkasti

Rakennus- ja teollisuusala, logistiikka, siivouspalvelut

Lisenssinhaltija

Korkea – vastaa omasta liiketoiminnasta

Lisenssisopimus immateriaalioikeuden käytöstä

Matala – noudatettava vain lisenssin ehtoja

Ohjelmistolisenssit, brändituotteet, koulutuskonseptit

Vuokrayrittäjä

Keskitaso – pyörittää liiketoimintaa itsenäisesti, mutta ketjun tiloissa

Vuokra- tai käyttöoikeussopimus

Kohtalainen – ketju voi määrittää toiminnan raamit

Huoltoasemat, kuntosalit, ravintolat

Franchisingyrittäjä

Rajallinen – toimii ketjun konseptin mukaisesti

Franchisingsopimus

Korkea – konsepti, toimintatavat ja brändin käyttö tarkasti ohjattuja

Pikaruokaketjut, kampaamot, kiinteistönvälitys, päivittäistavarakauppa

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiin vastaa franchisingasiantuntija Henri Laakso, FranCon Franchise Consulting

Franchisingketjuun haetaan vähän samalla tavalla kuin työpaikkaan. Yleensä ketjuilla on avoinna yrittäjäpaikka, josta ilmoitetaan jossakin mediassa, kuten ketju.fi-palvelussa. Ensimmäinen vaihe on luoda kontakti yrittäjärekrytoinnista vastaavaan henkilöön ketjussa. Se tapahtuu helposti ja nopeasti tämän ketju.fi-palvelun avulla. Kun kontakti on saatu, yleensä ketju pyytää lähettämään heille hakemuksen, jonka perusteella sinut kutsutaan haastatteluun. Haastattelukierroksia voi olla useita ja niiden aikana puolin ja toisin tarkastellaan mahdollisen yhteistyösuhteen onnistumisedellytyksiä. Myös erilaisia testejä tyypillisesti käytetään apuna oikeanlaista yrittäjää etsittäessä. Neuvotteluiden pohjalta molemmat tekevät ratkaisunsa ja jos ne ovat yhtenevät, allekirjoitetaan franchisingsopimus. Franchising on sopimuspohjainen yhteistyömalli kahden yrityksen välillä eli yrittäjän tulee perustaa yritys ennen yhteistyön aloittamista.

Kaikkeen yrittäjyyteen liittyy riskit aivan samalla tavalla kuin menestysmahdollisuudetkin, joista vastuun kantaa yrittäjä itse. Franchising vähentää liiketoimintariskiä, mutta ei poista sitä täysin. Pienempi riski selittyy sillä, että franchisingyrittäjä pääsee aloittamaan toimintansa markkinoilla jo testatulla liiketoimintamallilla. Yrittäjä myös koulutetaan ja häntä tuetaan liiketoiminnan alkuun. Hän saa myös monia ns. ketjuetuja (mm. valmis tunnettuus, volyymiedut ostoissa jne.), jotka auttavat menestymään kilpailluilla markkinoilla. Näistä hän saa selviä kilpailuetuja yritystoiminnalleen, mikä auttaa menestymään kilpailluilla markkinoilla paremmin kuin yksinyrittäjä, joka joutuu tekemään ja kehittämään kaiken itse alusta alkaen.

Tämä riippuu todella paljon toimialasta, mille aikoo yrityksensä perustaa. Jos kyseessä on siivouspalveluita harjoittava yritys, alkupääomavaatimus voi olla hyvinkin pieni, ehkä muutamia tuhansia euroja. Jos kyseessä taas on suuren vähittäiskaupan tai ravintolan perustaminen, rahaa saattaa upota jopa satoja tuhansia euroja. Ketjuyrittäjyydessä alkupääomavaatimus muodostuu samoista elementeistä kuin yleensäkin yritystoiminnan aloittamisessa. Erona on lähinnä franchisingketjuissa maksettava liittymismaksu, joka yleensä suomalaisissa ketjuissa on 5.000 – 15.000 euron välillä. Liittymismaksu on kertaluonteinen maksu, joka maksetaan franchisingantajalle ns. sisäänpääsymaksuna ketjuun. Ketjuilla on yleensä kertynyt kattavaa kokemusta siitä, kuinka paljon alkupääomaa vaaditaan ja mihin heidän ketjussaan tulee erityisesti alussa panostaa. Usein liittymismaksu sisältää myös perehdytyskustannuksia. Tieto liittymismaksun suuruudesta on yleensä avoimesti saatavissa ketjuista.

Jokainen ketju ensinnäkin kouluttaa yrittäjän ennen aloitusta. Koulutusohjelmat vaihtelevat muutamasta päivästä jopa kuukausiin. Koulutuksen jälkeen yleensä ketjut ovat myös käytännössä tukena käynnistämässä liiketoiminnan aloittamista, opastamassa myynnissä, asiakaspalvelussa, sisustamassa toimitilaa jne. Joillakin ketjuilla on tarjota ns. ”avaimet käteen” -paketti, jolloin yrittäjä pääsee aloittamaan jo toimivassa yksikössä, jonne kaikki on hankittu ja asennettu valmiiksi.

Suomen Franchising-Yhdistys tarkistaa jäsenketjujensa sopimukset, että ne täyttävät franchisingtoiminnan yleiseurooppalaiset eettiset säännöt. Oli ketjun sopimus tarkistettu tai ei, on jokaisen franchisingyrittäjäksi aikovan tärkeä käydä läpi sopimus franchisingasiantuntijan kanssa ennen sopimuksen allekirjoittamista. Sopimuksen ymmärtäminen on paras riskienhallinnallinen elementti yrittäjälle. Asiantuntijoiden yhteystietoja löytyy mm. Suomen Franchising-Yhdistyksestä.

Franchisingyrittäjä maksaa yleensä alussa kertaluontoisen liittymismaksun ja koko sopimussuhteen aikana ns. yhteistyömaksua, joka on yleensä %-osuus (tyypillisesti 5-15%) yrittäjän liikevaihdosta. Franchisingmaksulla yrittäjä lunastaa paitsi paikkansa ketjun jäsenenä, myös testatun liiketoimintamallin (eli konseptin) ja tunnetunt brandin käyttöoikeuden. Hän saa myös koulutuksen sekä jatkuvan ohjauksen ja tuen. Arvoiksi kannattaa lukea myös erilaiset ketjun jäsenyydestä koituvat edut, mm. kustannussäästöt hankinnoissa, kun pääsee hyödyntämään ketjun laajuusetuja. Franchisingmaksujen lisäksi ketjuissa kerätään usein ns. palvelumaksuja (esim. markkinointimaksu) yhteisesti hankittavien palvelujen (esim. yhteismarkkinointi) maksamiseen.

Franchisingyrittäjä sitoutuu sopimuksella toimimaan konseptin mukaan. Konseptin laajuus vaihtelee ketjuittain, mutta yleensä ns. ennaltamäärätyt asiat liittyvät tuote-/palveluvalikoimaan, keskeisiin työkaluihin ja -välineisiin, asiakaspalvelu-, markkinointi- ja tuotantotapoihin sekä yritysilmeeseen. Mikään ketju ei määrittele 100%:sti kaikkia asioita konsepteissaan, mutta konseptiin kuuluvista asioista pidetään kiinni. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että franchisingantaja on luonut toimintaohjeet ketjun franchisingyrittäjälle ja se myös valvoo niiden noudattamista. Konseptin ulkopuolelle jäävät asiat yrittäjä ratkaisee itse.

Franchisingtoiminnasta on kirjoitettu muutama kirja, joita kannattaa kysellä kirjastoista. Lisäksi tietoa ja opastusta löytyy Suomen Franchising-Yhdistyksestä (www.franchising.fi) sekä alan asiantuntijayrityksistä (mm. www.francon.fi ja www.fbc.fi). Tietoja franchisingsektorin uusimmista uutisista löytyy osoitteesta www.franchisenews.fi ja sieltä on ladattavissa myös Tie Franchisingyrittäjäksi -opas, joka on tarkoitettu kaikille ketjuyrittäjyydestä kiinnostuneille. 

Alkava yrittäjä tarvitsee aina alkupääomaa yrityksen perustamiseen ja liiketoiminnan käynnistämiseen. Rahaa menee esimerkiksi toimitilojen hankkimiseen tai kunnostukseen, kaluston ja laitteiden hankintaan, alkumarkkinointiin, alkuvaraston hankintaan ja käyttöpääomaan. Franchisingyrittäjyys on ehkä tyypillisin ketjuyrittäjyyden muoto. Franchisingyrittäjyyden alussa tulee lisäksi yhtenä alkuinvestointieränä ns. liittymismaksu, joka tulee maksaa ketjun vetäjälle eli franchisingantajalle. Toisaalta franchisingantaja on usein neuvotellut valmiiksi koneiden ja laitteiden hankintasopimukset, maksuehdot alkuvarastolle jne., jolloin usein käykin niin, että franchisingyrittäjänä aloittaminen muodostuu edullisemmaksi kuin yksin aloittaminen. On erittäin vaikea vertailla yksinyrittämisen ja ketjuyrittämisen alkuinvestointien määrää, sillä täysin vastaavaa tilannetta ei voi koskaan olla.

Liity Ketju.fi postituslistalle

Tilaa Ketju.fi:n Uutiskirje, jolloin saat säännöllisesti tietoa uusista yrittäjämahdollisuuksista suoraan sähköpostiisi.

    Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käsittelemisen. *

    Mikäli haluat peruuttaa Uutiskirjeen tilauksen, lähetä peruutus osoitteeseen info@ketju.fi.