Mitä on ketjuyrittäjyys?

Ketjuyrittäjyys

Ketjuyrittäjyys on ”yhdessä yrittämistä”, jonka tavoitteena on saavuttaa tuottava liiketoiminta molemmille osapuolille; niin konseptin omistajalle kuin yksittäiselle ketjuyrittäjällekin. Ketjuyrittäjyyttä harjoitetaan Suomessakin monessa muodossa, esim. jälleenmyyjänä, partnerina, alihankintana, lisenssinhaltijana, vuokrayrittäjänä tai franchisingyrittäjänä.

Ketjuyrittäjyys

Jälleenmyyjäyrittäjä
Yrittäjä ostaa tuotteita toiselta yritykseltä (ns. päämieheltä) ja myy niitä eteenpäin asiakkailleen omaan lukuunsa. Hän vastaa itse tuotteiden markkinoinnista ja myynnistä (ml. hinnoittelusta). Jälleenmyyjä saa yleensä päämieheltä käyttöönsä tunnukset (esim. logon), markkinointi- ja myyntimateriaalia sekä markkinoinnin ja myynnin tukipalveluita. Jälleenmyyjäyrittäjä palkkaa omat työntekijänsä, hankkii omat toimitilansa, laitteensa ja kalustonsa, ja vastaa muutoinkin itsenäisesti oman yrityksensä toiminnasta.
Edustajayrittäjä
Yrittäjä myy tuotteita tai palveluita asiakkaille toisen yrityksen (ns. päämiehen) lukuun. Hän vastaa itse tuotteiden markkinoinnista ja myynnistä (päämiehen antamien hinnoitteluohjeiden mukaan). Edustajayrittäjä saa yleensä päämieheltä käyttöönsä tunnukset (esim. logon), markkinointi- ja myyntimateriaalia sekä markkinoinnin ja myynnin tukipalveluita. Edustajayrittäjä palkkaa omat työntekijänsä, hankkii omat toimitilansa, laitteensa ja kalustonsa, ja vastaa muutoinkin itsenäisesti oman yrityksensä toiminnasta.
Alihankkijayrittäjä
Yrittäjä tuottaa asiakkaille tuotteita tai palveluita toisen yrityksen (ns. päämiehen) nimissä ja lukuun. Päämies on myynyt asiakkaalle tuotteen/palvelun, jonka alihankkijayrittäjä toimittaa/tuottaa. Alihankkija laskuttaa päämiestään työstään. Yrittäjä toimii itsenäisesti, mutta noudattaa päämiehen määrittämiä (ja asiakkaan kanssa sopimia) laatu- ja toimitusvaatimuksia.

Lisenssinhaltija
Lisenssinhaltija on yrittäjä, joka saa oikeuden käyttää toisen yrityksen omistamaa tavaramerkkiä, työvälinettä, menetelmää tai jotain muuta liiketoiminnan osaa sopimuksessa määritellyillä ehdoilla. Yrittäjä hyödyntää lisenssiään omassa liiketoiminnassaan ja osallistuu myös mahdollisesti ketjussa suoritettaviin koulutustapahtumiin, yhteismarkkinointiin ja muihin yhteistyömuotoihin.
Vuokrayrittäjä
Vuokrayrittäjä harjoittaa liiketoimintaansa toisen yrityksen omistamassa yksikössä, esim. ravintolassa tai liikkeessä. Toinen yritys on rakentanut liikepaikan valmiiksi, usein myös käynnistänyt jo liiketoiminnankin kaikkinensa, jonka vuokrayrittäjä ottaa haltuunsa ja alkaa johtaa toimintaa. Vuokrayrittäjä vastaa yksikön myynnistä, asiakaspalvelusta ja muusta toiminnasta oman henkilökuntansa kanssa. Yrittäjä maksaa liiketoiminnan omistajalle vuokraa, joka on useimmiten sidottu yksikön kokonaismyyntiin (%-osuus yksikön myynnistä).
Franchisingyrittäjä
Franchisingyrittäjä toimii toisen yrityksen (ns. franchisingantajan) omistamalla konseptilla ja brändillä. Konsepti on kokonaisvaltainen liiketoimintamalli, jossa on ohjeistettu, millaisia tuotteita/palveluita konseptin mukaan myydään/tuotetaan, miten eri toimintoja (markkinointi, myynti, asiakaspalvelu, tuotanto, johtaminen) suoritetaan ja millaisilla työkaluilla. Franchisingantaja seuraa tiiviisti yrittäjän toiminnan laadullista ja taloudellista suoriutumista ja ohjaa yrittäjää liiketoiminnassaan. Yrittäjä toimii tiiviissä yhteistyössä myös muiden ketjun yrittäjien kanssa. Yrittäjä maksaa franchisingmaksuja vastineeksi saamistaan oikeuksista ja osaamisesta.

Huom! Eri yhteistyömalleja voi olla myös päällekkäin – esim. Edustaja-alihankkijamalli

Malleja ketjuyrittäjyyteen

Malli/muoto	Itsenäisyys yrittäjänä	Sopimussuhteen luonne	Ketjun ohjausaste	Tyypillinen toimialaesimerkki
Jälleenmyyjä	Korkea – toimii omissa nimissään ja hinnoittelee itse	Kaupallinen jälleenmyyntisopimus	Melko matala – ohjeistus lähinnä brändin ja tuotteiden osalta	Autoliikkeet, kodintekniikka, urheiluvälinekaupat
Edustaja		Yhteistyö- tai kumppanuussopimus	Vaihteleva – perustuu yhteisiin tavoitteisiin, ei ohjaukseen	IT- ja ohjelmistoyritykset, konsultointi, B2B-palvelut
Alihankkija	Rajallinen – sidottu ketjun vaatimuksiin	Toimitus- tai palvelusopimus	Kohtalainen–korkea – laatu- ja toimitusehdot määritelty tarkasti	Rakennus- ja teollisuusala, logistiikka, siivouspalvelut
Lisenssinhaltija	Korkea – vastaa omasta liiketoiminnasta	Lisenssisopimus immateriaalioikeuden käytöstä	Matala – noudatettava vain lisenssin ehtoja	Ohjelmistolisenssit, brändituotteet, koulutuskonseptit
Vuokrayrittäjä	Keskitaso – pyörittää liiketoimintaa itsenäisesti, mutta ketjun tiloissa	Vuokra- tai käyttöoikeussopimus	Kohtalainen – ketju voi määrittää toiminnan raamit	Huoltoasemat, kuntosalit, ravintolat
Franchisingyrittäjä	Rajallinen – toimii ketjun konseptin mukaisesti	Franchisingsopimus	Korkea – konsepti, toimintatavat ja brändin käyttö tarkasti ohjattuja	Pikaruokaketjut, kampaamot, kiinteistönvälitys, päivittäistavarakauppa

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiin vastaa franchisingasiantuntija Henri Laakso, FranCon Franchise Consulting

Franchisingketjuun haetaan vähän samalla tavalla kuin työpaikkaan. Yleensä ketjuilla on avoinna yrittäjäpaikka, josta ilmoitetaan jossakin mediassa, kuten ketju.fi-palvelussa. Ensimmäinen vaihe on luoda kontakti yrittäjärekrytoinnista vastaavaan henkilöön ketjussa. Se tapahtuu helposti ja nopeasti tämän ketju.fi-palvelun avulla. Kun kontakti on saatu, yleensä ketju pyytää lähettämään heille hakemuksen, jonka perusteella sinut kutsutaan haastatteluun. Haastattelukierroksia voi olla useita ja niiden aikana puolin ja toisin tarkastellaan mahdollisen yhteistyösuhteen onnistumisedellytyksiä. Myös erilaisia testejä tyypillisesti käytetään apuna oikeanlaista yrittäjää etsittäessä. Neuvotteluiden pohjalta molemmat tekevät ratkaisunsa ja jos ne ovat yhtenevät, allekirjoitetaan franchisingsopimus. Franchising on sopimuspohjainen yhteistyömalli kahden yrityksen välillä eli yrittäjän tulee perustaa yritys ennen yhteistyön aloittamista.

Kaikkeen yrittäjyyteen liittyy riskit aivan samalla tavalla kuin menestysmahdollisuudetkin, joista vastuun kantaa yrittäjä itse. Franchising vähentää liiketoimintariskiä, mutta ei poista sitä täysin. Pienempi riski selittyy sillä, että franchisingyrittäjä pääsee aloittamaan toimintansa markkinoilla jo testatulla liiketoimintamallilla. Yrittäjä myös koulutetaan ja häntä tuetaan liiketoiminnan alkuun. Hän saa myös monia ns. ketjuetuja (mm. valmis tunnettuus, volyymiedut ostoissa jne.), jotka auttavat menestymään kilpailluilla markkinoilla. Näistä hän saa selviä kilpailuetuja yritystoiminnalleen, mikä auttaa menestymään kilpailluilla markkinoilla paremmin kuin yksinyrittäjä, joka joutuu tekemään ja kehittämään kaiken itse alusta alkaen.

Tämä riippuu todella paljon toimialasta, mille aikoo yrityksensä perustaa. Jos kyseessä on siivouspalveluita harjoittava yritys, alkupääomavaatimus voi olla hyvinkin pieni, ehkä muutamia tuhansia euroja. Jos kyseessä taas on suuren vähittäiskaupan tai ravintolan perustaminen, rahaa saattaa upota jopa satoja tuhansia euroja. Ketjuyrittäjyydessä alkupääomavaatimus muodostuu samoista elementeistä kuin yleensäkin yritystoiminnan aloittamisessa. Erona on lähinnä franchisingketjuissa maksettava liittymismaksu, joka yleensä suomalaisissa ketjuissa on 5.000 – 15.000 euron välillä. Liittymismaksu on kertaluonteinen maksu, joka maksetaan franchisingantajalle ns. sisäänpääsymaksuna ketjuun. Ketjuilla on yleensä kertynyt kattavaa kokemusta siitä, kuinka paljon alkupääomaa vaaditaan ja mihin heidän ketjussaan tulee erityisesti alussa panostaa. Usein liittymismaksu sisältää myös perehdytyskustannuksia. Tieto liittymismaksun suuruudesta on yleensä avoimesti saatavissa ketjuista.

Jokainen ketju ensinnäkin kouluttaa yrittäjän ennen aloitusta. Koulutusohjelmat vaihtelevat muutamasta päivästä jopa kuukausiin. Koulutuksen jälkeen yleensä ketjut ovat myös käytännössä tukena käynnistämässä liiketoiminnan aloittamista, opastamassa myynnissä, asiakaspalvelussa, sisustamassa toimitilaa jne. Joillakin ketjuilla on tarjota ns. ”avaimet käteen” -paketti, jolloin yrittäjä pääsee aloittamaan jo toimivassa yksikössä, jonne kaikki on hankittu ja asennettu valmiiksi.

Suomen Franchising-Yhdistys tarkistaa jäsenketjujensa sopimukset, että ne täyttävät franchisingtoiminnan yleiseurooppalaiset eettiset säännöt. Oli ketjun sopimus tarkistettu tai ei, on jokaisen franchisingyrittäjäksi aikovan tärkeä käydä läpi sopimus franchisingasiantuntijan kanssa ennen sopimuksen allekirjoittamista. Sopimuksen ymmärtäminen on paras riskienhallinnallinen elementti yrittäjälle. Asiantuntijoiden yhteystietoja löytyy mm. Suomen Franchising-Yhdistyksestä.

Franchisingyrittäjä maksaa yleensä alussa kertaluontoisen liittymismaksun ja koko sopimussuhteen aikana ns. yhteistyömaksua, joka on yleensä %-osuus (tyypillisesti 5-15%) yrittäjän liikevaihdosta. Franchisingmaksulla yrittäjä lunastaa paitsi paikkansa ketjun jäsenenä, myös testatun liiketoimintamallin (eli konseptin) ja tunnetunt brandin käyttöoikeuden. Hän saa myös koulutuksen sekä jatkuvan ohjauksen ja tuen. Arvoiksi kannattaa lukea myös erilaiset ketjun jäsenyydestä koituvat edut, mm. kustannussäästöt hankinnoissa, kun pääsee hyödyntämään ketjun laajuusetuja. Franchisingmaksujen lisäksi ketjuissa kerätään usein ns. palvelumaksuja (esim. markkinointimaksu) yhteisesti hankittavien palvelujen (esim. yhteismarkkinointi) maksamiseen.

Franchisingyrittäjä sitoutuu sopimuksella toimimaan konseptin mukaan. Konseptin laajuus vaihtelee ketjuittain, mutta yleensä ns. ennaltamäärätyt asiat liittyvät tuote-/palveluvalikoimaan, keskeisiin työkaluihin ja -välineisiin, asiakaspalvelu-, markkinointi- ja tuotantotapoihin sekä yritysilmeeseen. Mikään ketju ei määrittele 100%:sti kaikkia asioita konsepteissaan, mutta konseptiin kuuluvista asioista pidetään kiinni. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että franchisingantaja on luonut toimintaohjeet ketjun franchisingyrittäjälle ja se myös valvoo niiden noudattamista. Konseptin ulkopuolelle jäävät asiat yrittäjä ratkaisee itse.

Franchisingtoiminnasta on kirjoitettu muutama kirja, joita kannattaa kysellä kirjastoista. Lisäksi tietoa ja opastusta löytyy Suomen Franchising-Yhdistyksestä (www.franchising.fi) sekä alan asiantuntijayrityksistä (mm. www.francon.fi ja www.fbc.fi). Tietoja franchisingsektorin uusimmista uutisista löytyy osoitteesta www.franchisenews.fi ja sieltä on ladattavissa myös Tie Franchisingyrittäjäksi -opas, joka on tarkoitettu kaikille ketjuyrittäjyydestä kiinnostuneille.

Alkava yrittäjä tarvitsee aina alkupääomaa yrityksen perustamiseen ja liiketoiminnan käynnistämiseen. Rahaa menee esimerkiksi toimitilojen hankkimiseen tai kunnostukseen, kaluston ja laitteiden hankintaan, alkumarkkinointiin, alkuvaraston hankintaan ja käyttöpääomaan. Franchisingyrittäjyys on ehkä tyypillisin ketjuyrittäjyyden muoto. Franchisingyrittäjyyden alussa tulee lisäksi yhtenä alkuinvestointieränä ns. liittymismaksu, joka tulee maksaa ketjun vetäjälle eli franchisingantajalle. Toisaalta franchisingantaja on usein neuvotellut valmiiksi koneiden ja laitteiden hankintasopimukset, maksuehdot alkuvarastolle jne., jolloin usein käykin niin, että franchisingyrittäjänä aloittaminen muodostuu edullisemmaksi kuin yksin aloittaminen. On erittäin vaikea vertailla yksinyrittämisen ja ketjuyrittämisen alkuinvestointien määrää, sillä täysin vastaavaa tilannetta ei voi koskaan olla.

Mitä on ketjuyrittäjyys?

Ketjuyrittäjyys

Ketjuyrittäjyys

Malleja ketjuyrittäjyyteen

Kysymyksiä ja vastauksia

Ketju.fi

Yhteystiedot